Myöhäistä sumarirapsaa Konnekoskelta

Päätettiin sedän kanssa ottaa revanssi taimenten kanssa Konnekoskella, kun niin hyvää keliäkin oli keskiviikolle tiedossa. Tällä kertaa starttasimme Hondan noin kahdeksan maissa ja hieman yli yhdeksän olimme kosken rannalla luvat taskuissamme. Aamu oli viileä ja pakkasta oli vielä pitkälle puolille päiville asti. Eli vaparenkaat tuppasivat jäätymään aika ajoin.
Tällä kertaa aloitimme uittolaiturin puolen yläosilta, jossa muutama pintakäynti näkyi, mutta jäljitelmät eivät kaloja kiinnostaneet. Hetken tyhjää heitettyämme vaihdoimme takaisin laavun puolen rannalle, jonne nyt paistoi aurinko ja suuntasimme linjan alle yrittämään. Hetken istuskelun jälkeen laitoin wonderwing-siivillä tehdyn harmaan laskuvarjohäkiläisen sumarijäljitelmän kiinni siiman päähän. Muutama heitto ja aivan rannan tuntumassa kala nousi perhoon. Epäonnistunut tartutus, mutta silti hymy huulilla, koska vuoden ensimmäisen nousu pintaperhoon. Muutama kuivausheitto ja uitto edellistä kalaa alemmas. Taas rannan tuntumasta nousi kala pinrutiin, mutta vielä taisi olla liian hätäinen vastaisku, sillä taas perho pomppasi pinnan alta yksinään pois. Sekaisin tuntein kuivattelin perhoa ja päätin ihansama-asenteella heittää perhon keskivirrassa näkyvän vedenalaisen kivipakan kohdille. Muutama sekunti ja kala nousi perhoon. Tällä kertaa tartutus onnistui ja muutaman hypyn jälkeen tämä elokuvakala oli rannalla. Laiha, mutta yllättävän kirkas taimen, jolla pituutta hieman alle 40 senttiä. Eli vielä jäi aika paljon mitallisesta kalasta! Nopean väsytyksen ansiosta kala lähti pikapikaa takaisin virtaan. Ensimmäinen pinturikala kuitenkin tälle vuodelle oli tosiasia.

Samasta kohtaan sedällekin nousi vielä yksi kala samanlaiseen wonderwing-pinturiin, mutta sekään ei ottaa pysyäkseen. Niinpä jätimme paikan rauhoittumaan ja kävimme syömässä eväät laavulla. Yritimme vielä molemmilta puolin virtaa, mutta rauhassa saivat perhomme kellua.
Vaikka koko päivän aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta, korreja oli yllättävän vähän liikkeelle ja näin ollen pintakäyntejäkään ei hirveämmin näkynyt. Kalastaa oli kuitenkin mukavaa lämpimässä auringonpaisteess.
Seuraavasta kalastuskeissistä en osaa juurikaan sanoa, mutta isällä on ensi viikko vapataa ja keskiviikolle lupailee taas aurinkoisen lämmintä keliä, eli hyvin paljon mahdollista että silloin lähdemme korkkaamaan isänkin perhokalastuskauden alkaneeksi. Sitä silmällä pitäen pitää siis sitoa hieman sumaripintureita streamereiden ohelle, joita onkin tullut sidottua yllättävän paljon viime päivinä.